Kevät alkaa hiljalleen näyttää kynsiään. Aurinko lämmittää kaikella voimallaan. Tuulettomassa paikassa korkealla vuoristossakin voi hyvässä lykyssä ottaa aurinkoa ilman paitaa. Kirkkaus on uskomaton. Ilman aurinkolaseja polttaa herkästi silmänsä ja jos lasit jäivät kämpille, ne muistaa varmasti pakata seuraavaa päivää varten silmien kirvellessä illalla. Aurinkorasvakin on osoittautunut käteväksi välineeksi meille härmäläisille.

Millainen on paikallinen laskettelukulttuuri? Suurin osa tavallisista lanaajista luottavat rinteiden tuomaan vauhdin hurmaan. Kuten aiemmassa kirjoituksessani huomauttelin osan laskutaitojen puutteesta, heille en takamaastopassia leimaisi. Näin ollen meille riittää enemmän skinnattavaa, tutkimusmatkailua, vaeltelua sukset jalassa. Hissijonossa leveät suksemme herättävät eräänlaista kunnioitusta ja ihmetystä; "mihin tuollaisia suksia tarvitsee?" Selitettyämme ihmiset nauravat hyväntahtoisesti ja suuntaavat yläasemalta rinneravintolaan nauttimaan auringon paisteesta ja perisaksalaisesta diskojytkeestä. Meitä se ei häiritse, koska suuntamme omille teillemme rauhaan. Hoidettujen rinteiden ulkopuolella avautuu rauhallinen maalaismaisema lumen alla pilkottavine peltoineen, jylhine vuorenseinämineen, kuruineen ja rauhakseltaan solisivine puroineen. Mieli lepää, kun saa omassa rauhassa nauttia eväät, jotka tulevat kyllä tarpeeseen, kun tarpoo suksien kanssa mäkiä ylösalas. Toisaalta noilla reiteillä törmää myös toiseen paikalliseen ääripäähän - ultimatevuoristohiihtäjiin. He ovat laji, joka vaeltelee mieluiten yksin, ilman kunnollisia lumiturvallisuusvarusteita ja mahdollisimman kevyin varustein. Juuri se, mitä emme itse tekisi. Täältäpäin puuttuu myös suuri osa niistä vapaalaskijoista, jotka pienellä vaivalla saavuttavat hissiasemien yläpuolelta itselleen hienoja maisemia ja rauhaa. Nämä laskijat näyttävät suuntaavan enemmän tunnettuihin keskuksiin samanhenkisten enempimääräiseen seuraan. Tämä tekeekin olomme täällä varsin leppoisaksi, kun lumisateen jälkeen ei tarvitse olla hissiasemilla jonottelemassa ensimmäistä hissiä kaksi tuntia ennen avaamisajankohtaa. Eikä tarvitse juosta munaravia ylös vuorelle ja unohtaa kaikki niitä turvallisuusseikkoja, joiden pitäisi olla taottu selkäytimeen.